Blogi muuttaa osoitteeseen http://nellinova.blogspot.com/. Nova on ollut meillä kohta 2 vuotta ja edelleen on otsikkona Nellin blogi, vaikka Novastahan täällä kaikki jutut on nykyään :)

Keski-Suomessa maalla Novalla oli hauskaa; se jahtasi kissoja minkä ehti ja meni niin lujaa kuin kintuistaan pääsi.Laiturilta se teki itse uimahyppyjä, Nellikin teki hieman autettuna ;) Lehmiä Nova ei lähtenyt itse paimentamaan, mutta hihnassa pääsi rauhalliseen lehmänajoon mukaan. Navettaan se halusi aina kovasti kun lehmät olivat ulkona, ja mitä haisevamman kasan se löysi, niin sitä enemmän se kieriskeli. Mädäntyneet kalanraadot olivat aika jäätävä lemu Novan turkissa.

Novan mielestä kissanpennut olivat ERITTÄIN epäilyttäviä.

Nellistä on tullut vanharouva, hän ei paljoa enää viitsi häsätä turhaan. Toki muutama omatoiminen metsäretki pisin korpia piti suorittaa.

Tämän kaiken menon keskellä Nova oli kuitenkin loukannut oikean takatassunsa, sillä kotona huomasin sen hieman ontuvan. Ontuminen paheni päivä päivältä, ja kipulääkkeen voimin se pystyi tekemään pikalenkkejä pihalle. Tänään se oli totaalisen kolmijalkainen ja sain kantaa sitä kaiken aikaa, niinpä lähdettiin eläinlääkäriin.

Lääkäri meinasi ensin, että varvas olisi murtunut, mutta rtg-kuvissa ei sellaisia löydöksiä. Ainoastaan uloimman varpaan lihaksessa näkyi turvotusta, eli Nova on ilmeisesti vain venäyttänyt jalkansa. Nova oli ihan kauhusta kankeana kun kuvia otettiin, se oli ihan jäykkänä kippurana, eikä rentoutunut lainkaan että jalkaa olisi saanut suoremmaksi. Kuvista tuli vähän huonoja, ja niinpä ell sanoi, että jos viikon päästä on vielä oireita, niin on otettava rauhoituksessa uudet kunnon kuvat. Lattialla makasi kyllä aivan silmät kiinni ja pilkki siinä. Kotiin kipulääkkeitä ja lepomääräys.

Novan takajalassa ollutta pattia ihmeteltiin, ja lääkäri epäili sen olevan tulehtunut imusolmuke, joka tosin on ollut siinä jo ainakin vuoden verran. Tähän nyt sitten antibioottikuuri ja tarvittaessa esim. ohutneulanäyte myöhemmin. Kotiin tulleissa ohjeissa luki, että "Pikaista toipumista kiltille Novalle" :)

Nova oli laiskaakin laiskempi, en saanut sitä innostumaan millään, se vaan kulki nokka maassa hajujen perässä. Metallinoutoa -pitkällä matkalla pelleilee, maastanostoissa pitää kapulaa vinosti mutta nostaa aina heti. Luoksetuloja -hidas ja kaikinpuolin toivottoman huono, mielenkiinto kaikessa ympärillä olevassa. En pysty motivoimaan sitä kunnolla. Ruutua ei löytänyt ennen kuin kävin näyttämässä sen ensin. Paikallaistuminen tosi lyhyt ja hyvä, paikallamakuu surkea, pysyi mutta pää nousi ja ei jaksanut nousta perusasentoon lopuksi. Palkka oli kuitenkin tälläkertaa superhyvä hyytelö, joka näytti maistuvan erityisesti:)

Nova on oikea vesipeto.

Nova teki katsekontakteja ja perusasentoja sekä paikallamakuun. olisi niin paljon harjoiteltavaa kaikkiin lajeihin, toisaalta sitä harjoiteltavaa on kyllä ikuisesti ja loputtomasti.

Eilen norsulainen teki elämänsä ekaa kertaa tunnarin kokonaisena, että oli muutkin kapulat, ja sillä on homma selvästi hanskassa ja etsii oman varmasti haistelemalla:) Paikallaistumisessa meni kertaalleen maahan. Paikallamakuu hyvä, mutta päätä en voinut taaskaan vaatia, kun sen oli pakko saada läähättää kun oli niin kuuma. Sama juttu tänään paikallamakuussa. Lyhyt istuminen tänään puolestaan ok. Ja ensikerralla mä otan kunnon paikallaolonamit!

Liikkeestä istumista isoin avuin. Ruutua kosketusalustalla. Voittajan luoksetuloa, jota ei olla yhtään tehty.....tai no yhtään ja yhtään, läheltä maahanmenoja puunkierron kautta, mutta matkaa ei olla lisätty seisomisessakaan. No tänään ei sitten yllätys yllätys osattu mitään kun kokeiltiin koemaisesti. Takapalkka on vieras, sitä ollaan tehty liian vähän. Nyt luoksetulo tehokuuriin! Eilen metallia, ja ekalla teki hyvin, toisella jäi pelleilemään yksinään vaikka lähdin pois enkä jäänyt katsomaan sitä. Lopulta lähti tuomaan kapulaa mulle.

 Kuvat:Sirpa Saari

Roy, Bättis, Pepsi, M.U, Nova, Cara

Jukka&Roy, Lentsu&Pepsi, Väne&Bättis, Sessa&Ammu, minä&Nova ja Janette&Cara

Anu&Luoti puuttuu kuvasta, muuten koko pentue koossa!

Niin vilahti tämä juhannus kolmipäiväisten agilitykisojen merkeissä Tuorlassa. Kääpiöpennut kokoontuivat kisaamaan juhannuskääpiön tittelistä, jopa Oulusta asti tätä lähdettiin tavoittelemaan:) Mukana pennuista siis Roy, Bättis, M.U, Nova ja Pepsi sekä turistina Cara. Oli niin hauskaa, mutta koiralle aika raskas viikonloppu kun aamulla aikaisin lähdettiin ja puolenyönaikaan palattiin kotiin hetkeksi nukkumaan. Sain paljon paapoa niin ihmis- kuin koiravauvoja, ja Nova haluaa meille ehdottomasti pienen bc-pennun!

Kyseessä oli mun elämän ensimmäiset viralliset agilitykilpailut, mutta myös Novan.  Ensimmäisenä päivänä Nova oli niin tohkeissaan uudesta paikasta, ettei radoilla malttanut kuin säheltää, keinulla lenteli ja kepit eivät onnistuneet. Hyppyradalla mulla ei ollut kertakaikkiaan mitään saumoja ehtiä oikeisiin asemiin.

Toisen kisapäivän aamuna menin hallille väsyttämään koiraa ja tekemään muutamat kepit. Nova oli kuin unelma eikä mitään virheitä. Kisaradoilla taas ei vauhtia puuttunut ja hallinta oli enemmän kuin kateissa, mutta kepit osasi. Lauantain toinen rata oli kuin meille tehty, muutama vaikea kohta oli, mutta mulla oli niihin niin hyvät suunnitelmat. Menin radalle tosi varmana ja ajattelin, että nyt tai ei koskaan. No, radasta tuli meidän elämämme huonoin, Nova sähläsi ja mä sähläsin ja tuomarikin jo suutahti. Radan jälkeen en palkannut kunnolla Novaa, se tiesi että olen totaalisen pettynyt ja murahdin sille kun se oli sikaillut. Tästä sitten kuulinkin lopunpäivää täysin oikeutetusti Sessalta pitkät saarnat ettei noin voi olla palkkaamatta ja vihainen ja kaikki oli mun ohjauksesta johtuvia virheitä vaikken ensin uskonutkaan vaan syytin koiraa. Yritin taas jälkikäteen leikkiä Novan kanssa, mutta se oli myöhäistä. Illalla kisojen loputtua tein kisapaikalla tyhjällä kentällä jotain pientä, ja taas Nova oli oma kiltti täysin oikein tekevä itsensä.

Sunnuntain kisarata näytti heti meille aivan mahdottomalta kävelyvauhdilla, mutta se olikin lopulta Novan paras rata, ja ne vaikeimmat kohdat onnistuivat! Kaikkien päivien joka radalla kontaktit oli hyvät ja alkuvaikeuksien jälkeen kepitkin onnistuivat. Keppejä ei aiemmin ollakaan tehty muualla kuin Hittiksellä, jossa se pääosin tekee ne varmasti. Joka radalle saatiin paljon apuja ja neuvoja, kiitos meitä auttaneille kun jaksoitte vääntää rautalangasta! Yksin en olisi varmasti päässyt puusta pitkälle ja olisin menettänyt toivoni alta aikayksikön.

Kisojen koontina Novalle viideltä radalta kaikista hylly:) Täytyyhän kääpiöpentuperinnettä kunnioittaa! Tähän mennessä olen ajatellut, että kyllä me Novan kanssa nyt noi ykkösluokan nollat napataan tuosta noin  vaan, mutta nyt tuntuu siltä, ettei me saada yhtään ainoaa nollaa ikinä! On se niin vaikeaa ja pienestä kiinni. Mutta mä en edes haluais kakkosluokkaan, koska nämä ykkösten radat ovat kivoja:) Nyt on kova kisainto, mutta täytyy odotella että pystyn juoksemaan, koska muuten on kyseessä kutakuinkin mahdoton tehtävä....

Kiitos kisakuvista Sirpa Saarelle:

Tiivis paketti.

Kieli keskellä suuta.

Kyllä rakas,minä autan sinulle pehmeän laskun! Siis voisiko joku kertoa että onko tämä jokin uusi ohjauskuvio:) Mitä ihmettä mä oikein touhuan.....

Roy, tai anteeksi, ei puhuta kieltonimellä vaan siis Ruisku, teki ainoan hienon nollaradan viimeisenä kisapäivänä, ja näin ollen julistettiin pentueen kesken vuoden 2011 Juhannuskääpiöksi! Kyllä kannatti lähteä Oulusta asti! Ja Nasu, miten kertakaikkisen ihana koira <3 Nyt odotellaan uusia kääpiökisoja, milloin?

Juhannusiltaa vietettiin Paattisilla pentujen synnyinsijoilla 11 koiran voimin. Kuvassa osa koirista, Ammukin vielä aitauksessa, kunnes hyppäsi aidan puisen korkeimman kohdan yli ja suoraan pöydän ääreen yhdelle vapaalle tuolille ihmisten viereen odottamaan omaa makkaraansa.

Ja tässä pöydän antimia  Huom kaunis koristelu kuten mastechefissä, lisukkeena tuoretta hunajaa ampiaispesän muodossa. Kaiken kruunaa hyttysmyrkky ja terveysrasva. Ja kyseessä ei ole mun lautanen. Oikeasti.

Kisapaikalla Nova taisi tehdä vaikutuksen, koska multa tultiin kysymään radan jälkeen, että mistä noin hienoja ja kivannäköisiä pitkäjalkaisia koiria on tullut :) Seuraava vastaantulija sanoi ohimennen, että onpas tuolla mahdottoman iloiset ja eloisat korvat :) Sitten tuli veljeni Mikko, joka Neran nähdessään sanoi että mikäs pentu tuo on. Kun kerroin sen olevan Novan äiti, Mikko sanoi, että miten noin pieni on pystynyt pennut tekemäänkään :)

Sunnuntai-iltana mökillä oli pakko siirtyä jo näihin OIKEISIIN lajeihin, joten tehtiin tunnarin piilotusta kun Novalla näytti olevan virtaa. Nova on niin kekseliäs, että se löytää oman aina ja heti vaikka mihin piilotan tai joku toinen piilottaisi.

...ennen juhannuskisoja, joista näyttää tulevan hieman kosteat, voisitko Lentsu tehdä taas tuolle säälle jotain, kiitos.

Mihin on kadonnut mun kiltti kuuliainen pentu? Ei tarvittu ekoja kisoja tekemään siitä hullua kääpiötä, se on jo. Alussa sillä oli niin paljon virtaa, ettei se kuunnellut mitään, meni vaan kaikki putket mitä löysi ja rimat alas hypystä. No, lähdöissä ei suurempia pysymisongelmia, tämä ongelma poistunut näköjään itsestään.

Kepit ovat oikein hyvät, teki nyt joka kerta oikein. Tosin on melko hidas, jos jään itse jälkeen. Kontakteja vahvistelin, niistä se yrittää lintsailla tai sitten vaihtoehtoisesti tatsaa liian aikaisin.

Huomenna nähdään mihin nämä taidot riittää! Kiva nähdä toisia kääpiöitä :)

Tänään päivällä pikaiset agiliidot. Ensimmäiset kepit lintsasi taas lopusta vaikka itse olin ihan vieressä enkä tehnyt mitään tyhmää. Kaiken muun Nova teki tosi hyvin. Muutaman kerran kepit, muutaman kerran kontaktit ja siten hyppy ja pitkä kun olivat siinä niin tarjottimella peräkanaa. Eikä muuta!

Illalla tokotreeneissä paikallamakuu oikein hyvä, lopussa vaihtoi lonkalleen ja kävin korjaamassa. Lyhyt paikallaistuminen myös hieno. Luoksetulon stoppeja maalinkierron kautta. Ruutua lätkälle ja tyhjään ja lopuksi pallolle. Ennakoi stoppia ruudussa. Kaukoja pidemmältä matkalta, joka vaihdosta palkka. Ensimmäinen M-I oli tosi vaikea.